SÄHKÖÄ KOKEESSA

Huhtikuun korvilla alkaa Todo-listaani kertyä töitä, jotka pitäisi saada hoidettua valmiiksi ennen arviointeja. Paitsi korjattavia kokeita listalta löytyy arvosteltavia portfoliota, esseitä, muita kirjoitelmia, erilaisten lomakkeiden päivityspalavereita ja jokapäiväisiä juoksevia asioita. Stressitaso nousee nopeasti Näsinneulan näköalatasanteen korkeudelle ja pysyy siellä kevätjuhliin saakka. Olen yrittänyt helpottaa urakkaani järjestämällä opetukseni niin, että keväällä opiskellaan asioita, joista voi pitää kokeen sähköisessä muodossa.

Haasteelliseksi sähköisen kokeen tekee se, että tehtävätyypit ovat rajalliset. Monivalintatehtävät ja numeeriset tehtävät onnistuvat helposti, mutta avoimien vastausten automaattinen korjaaminen on mahdotonta. Avoimiakin kysymyksiä kuitenkin monessa kokeessa tarvitaan. Itse olen päätynyt pitämään yhdistelmäkokeita, joissa kokeen alku tehdään sähköisenä ja loppuosassa on esseetehtävä tai muutama lyhyt tuottamistehtävä. Näiden kokeiden tulokset ovat vastanneet hyvin koetuloksia, joita olen saanut teettämällä perinteisiä kokeita. Oppilaat ovat pääsääntöisesti olleet innostuneita tekemään kokeet sähköisenä, mutta jos joku on välttämättä halunnut, on koe ollut mahdollista tehdä myös paperiversiona.

Keskiverto-opettajan mahdollisuudet ja taidot teettää kokeita sähköisessä muodossa ovat vielä toistaiseksi ainakin yläkoulun puolella aika puutteelliset. Monet mahdollisuudet vaativat tietokoneen, joita ei ole välttämättä käytettävissä ainakaan koko luokalle, ja tietokoneella tehtävän kokeen tekeminen ilman verkkoyhteyttä – jos siis halutaan mitata asioita, jotka pitäisi osata ulkoa – on hankalaa.

Koulussamme on käytössä SMART-älytaulun kanssa samaan tuoteperheeseen kuuluva SMART response PE -järjestelmä, jota olen käyttänyt sähköisissä kokeissa. Laitteistoon kuuluu 30 kännykän näköistä vastauskapulaa ja opettajan koneeseen kytkettävä lähetin. Kokeet luodaan SMART-älytauluun liittyvän Notebook-ohjelman avulla, ja monivalintakokeiden ja numeerisia vastauksia vaativien kokeiden lisäksi teettää erilaisia äänestyksiä. Laitteiston hinta taitaa pyöriä noin 2000 euron kieppeillä. SMART Response -kokeisiin voi myös vastata mobiililaitteilla ja matematiikkaan vaativampia kokeita voi tehdä, jos käytössä on SMART response XE -järjestelmä. Näihin mahdollisuuksiin minulla ei ole ollut tarvetta tutustua. Vastaavia järjestelmiä löytyy myös muilta älytauluvalmistajilta.

SMART-koe luodaan Notebook-ohjelman avulla. Kokeen luominen on helppoa: ohjelmaan kirjoitetaan kysymys, määritetään vastausmuoto (monivalinta+vastausten määrä, oikein/väärin-tehtävä, numeerinen vastaus, mielipidekysymys) sekä paljonko pisteitä kustakin kohdasta saa. Kokeen voi teettää niin, että älytaululla näkyy kysymys ja oppilaat vastaavat kohta kerrallaan. Pistokokeissa olen käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväkseni. Laajoissa kokeissa on mielestäni kuitenkin tärkeää, että oppilas saa rauhassa perehtyä kysymyksiin ja palata miettimään kohtia, joissa on ollut epävarma, ja että jo annettuja vastauksia on mahdollisuus korjata. Siksi annan oppilaille kysymykset kirjallisina enkä näytä koetta lainkaan taululla. Tällöin minun ei tarvitse Notebook-ohjelmaan kirjoittaa edes kysymyksiä. Riittää, että kirjaan ylös jokaiseen kysymyskohtaan oikean vastausvaihtoehdon. Järjestelmän käyttö on oppilaille yksinkertaista, ja yleensä he oppivat sen alle kymmenessä minuutissa.

Kokeen alussa jokainen oppilas kirjautuu kapulalla järjestelmään omalla opettajan luomalla ID-numerollaan. Opettaja käynnistää kokeen tietokoneeltaan, kun kaikki oppilaat ovat kirjautuneet sisään. Kokeen ajan opettaja voi seurata kokeen edistymistä. Oppilas voi päättää kokeen itse ollessaan valmis. Kun opettaja päättää kokeen, oppilaiden vastauskapuloissa näkyvät tulokset.

Vastauskapula. Voitte arvata, että oppilaat ovat näistä innoissaan

kunnes tajuavat, ettei niillä voikaan soitella kavereille.

SMART-järjestelmän heikkouksia kokemukseni mukaan ovat seuraavat:

-          Järjestelmä on suunniteltu amerikkalaiseen koemalliin. Läpipääsyprosentti korostuu tuloksissa, vaikka itse olisin kiinnostuneempi pistemääristä.

-          Jokaisella saman opettajan oppilaalla pitää olla henkilökohtainen ID. Jotta käyttö olisi järkevää eikä numeroiden kanssa pelaamiseen menisi liikaa aikaa, tulisi ID-numeron olla oppilaalla sama joka aineessa.

-          Opettajan arvosanakirjaan on haastavaa siirtää oppilasluetteloita mistään valmiista pohjista. Myös Exel-taulukon, jota ohjelma osaisi lukea, tekeminen oli todella hankalaa. Oppilaat voi toki syöttää arvosanakirjaan myös yksitellen.

-          Kysymysmäärä on rajallinen, joten yli 40 kohdan kokeita ei voi laatia.

-          Käytön opetteleminen vaatii viitseliäisyyttä. Siksi koulussamme laitteisto on hyvin vähällä käytöllä – taidan olla ainoa opettaja, joka käyttää sitä säännöllisesti. Harva opettaja viitsii käyttää aikaa järjestelmän opetteluun niin paljon, kun se vie keskiverto-opettajalta aikaa. Itse opettelin järjestelmän käytön ilman minkäänlaista käyttäjätukea tai koulutusta, joten jos kiinnostusta riittää, sekin on kuitenkin mahdollista!

Järjestelmän edut ovat kokemukseni mukaan seuraavat:

-          Opettaja pystyy kokeen ajan koneeltaan seuraamaan, mitä oppilaat ovat vastanneet ja kuka on valmis.

-          Oppilaat saavat tulokset heti kokeen päätyttyä.

-          Kokeen luominen on helppoa.

-          Tulokset tulevat heti kokeen päätyttyä arvosanakirjaan ja ne saa myös tulostettua pdf-raportteina. Lisäksi tulokset näkyvät Notebookilla tehdyssä kokeessa – vastauksia voidaan käydä läpi yhdessä kokeen jälkeen, jos opettaja niin haluaa. Tulokset on mahdollista nähdä oppilaskohtaisesti tai käsitellä niitä niin, ettei yksittäisen oppilaan tuloksia tunnista. Itse tallennan aina pidetyt kokeet siltä varalta, että joku haluaa jälkikäteen saada tietoa annetun arvioinnin perusteista.

-          Vastauskapulat ovat hyvin yksinkertaisia eivätkä tunnu hajoavankaan ihan herkästi.

-          Järjestelmällä on mahdollisuus teettää myös mielipidekyselyitä niin, ettei henkilökohtaista kirjautumista tarvita.

Tulevaisuudessa ylioppilaskirjoituksia tullaan tekemään sähköisesti, ja uskon, että sähköiset kokeet ovat peruskoulussakin pian arkipäiväisempiä kuin nyt. Tämä tarkoittaa minun kohdallani sitä, että ehdin paneutumaan ainakin niihin portfolioihin hiukan paremmin.  

Mielelläni kuulisin, miten muut opettajat ovat teettäneet sähköisiä kokeita. Mitä ohjelmia tai laitteistoja olette käyttäneet?  Mitkä ovat mielestänne sähköisen kokeen hyödyt?